Tyypin 1 diabeetikoiden kokemuksia hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen vaikutuksista verensokeritasapainoon

 

Hei!

 
Tämä on pro gradu -tutkielman kyselylomake, jolla selvitetään tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten kokemuksia hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen vaikutuksista verensokeritasapainoon. Kyselyyn vastaajan tulee olla vähintään 18-vuotias ja hoitomuotona tulee olla joko monipistoshoito tai insuliinipumppuhoito.  

 

Kysely koostuu monivalintatyyppisistä kysymyksistä, ja joitain vastauksia voi halutessaan perustella avoimesti. Kyselyn alussa selvitetään vastaajan perustietoja sekä diabeteksen hoitoon, verensokeritasapainoon ja ruokavalioon liittyviä taustatietoja. Tämän jälkeen kyselyssä käsitellään hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen vaikutuksia verensokeritasapainoon ja insuliinin annosteluun.

 

Kyselyyn vastaaminen vie arviolta noin 15-20 minuuttia. Voit tehdä kyselyn joko yhdellä kertaa valmiiksi tai tarvittaessa tallentaa keskeneräiset vastaukset ja jatkaa kyselyä myöhemmin uudestaan (syöttämällä kyselyn lopussa sähköpostiosoitteesi, saat sähköpostiisi automaattisesti linkin kyselyn jatkamiseen). Molemmissa tapauksissa paina lopuksi vielä ”Tallenna”.

 

Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti ja anonyymisti, eikä kyselyyn vastaajia voida tunnistaa. Pro gradu -tutkielma on tarkoitus julkaista kokonaisuudessaan Itä-Suomen yliopiston sähköisessä arkistossa viimeistään syksyllä 2020.

 

Ystävällisin terveisin,

Janne Makkonen

Ravitsemustieteen opiskelija, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedustelut: jannemak@student.uef.fi

 

PERUSTIEDOT

2. Sukupuoli
3. Koulutustausta. Valitse ylin suorittamasi koulutus.
joku muu, mikä?
4. Kuinka kauan olet sairastanut tyypin 1 diabetesta?
5. Onko sinulla diabeteksen aiheuttamia lisäsairauksia?
6. Jos sinulla on diabeteksen aiheuttamia lisäsairauksia, niin mitä sairauksia? Voit valita useamman vaihtoehdon.
ei kyllä mitä sairauksia?
7. Onko sinulla muita pitkäaikaissairauksia diabeteksen lisäksi?

DIABETEKSEN HOITOON, VERENSOKERITASAPAINOON JA RUOKAVALIOON LIITTYVÄT TAUSTATIEDOT

8. Mikä on diabeteksen hoitomuotosi?
9. Kuinka usein keskimäärin mittaat/tarkistat verensokerisi? Tähän luetaan mukaan sekä sormenpäämittaukset että mahdollisen glukoosisensorin lukemien tarkistaminen.
10. Mitä luokkaa pitkäaikaista verensokeritasapainoa kuvaava HbA1c-arvo oli sinulla viimeisimmässä laboratoriomittauksessa? Jos arvo ei ole muistissa, voit antaa arvion.
11. Kuinka usein keskimäärin arvioisit verensokerisi laskevan alle tason 4 mmol/l?
12. Kuinka usein keskimäärin arvioisit verensokerisi nousevan tasolle 11 mmol/l tai enemmän?
13. Valitse alla olevista vaihtoehdoista kaikki vaihtoehdot, jotka koet kuvaavan ruokavaliotasi.
14. Kuinka monta kertaa syöt keskimäärin päivässä? Tähän luetaan mukaan kaikki pääateriat ja välipalat (esim. aamupala, lounas, iltapäivän välipala, päivällinen ja iltapala = 5 kertaa).

HIILIHYDRATIT JA VERENSOKERITASAPAINO

15. Kuinka paljon arvioit keskimäärin syöväsi hiilihydraatteja päivässä? Ajattele tässä arkiruokailuitasi ja valitse sopivin kohta seuraavista.
16. Mikä on tavallisesti suurin ateriakohtainen hiilihydraattimääräsi arkiruokailuissasi? Valitse sopivin kohta seuraavista.
17. Kuinka tärkeä vaikutus mielestäsi hiilihydraattien nauttimismäärilläsi on verensokeritasapainosi hallintaan?
18. Oletko tehnyt koskaan muutoksia hiilihydraattien nauttimismääriin pyrkimyksenäsi parantaa verensokeritasapainoasi?
19. Jos olet tehnyt muutoksia hiilihydraattien nauttimismääriin pyrkimyksenäsi parantaa verensokeritasapainoasi, niin oletko vähentänyt vai lisännyt hiilihydraattien nauttimismääriä?
20. Jos olet tehnyt muutoksia hiilihydraattien nauttimismääriin pyrkimyksenäsi parantaa verensokeritasapainoasi, niin parantuiko verensokeritasapainosi muutoksen myötä?
21. Jos verensokeritasapainosi parantui tehtyäsi muutoksia hiilihydraattien nauttimismääriin, niin minkälaisia positiivisia muutoksia huomasit? Voit valita alla olevista vaihtoehdoista useamman vaihtoehdon.
22. Lisääkö harrastamasi liikunta merkittävästi hiilihydraattien nauttimismääriäsi? Liikuntaan luetaan mukaan kaikenlainen arki/hyötyliikunta.
en (siirry kohtaan 25.) kyllä
23. Arvioitko/lasketko aterioiden hiilihydraattimääriä ateriainsuliinin annostelua varten?

Kohdassa 24. esitetään erilaisia väittämiä liittyen hiilihydraattimäärien ja ateriainsuliinin yhteensovittamiseen. Valitse jokaisen väittämän kohdalla parhaiten kokemuksiasi kuvaava vaihtoehto. 1 = Täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = en samaa enkä eri mieltä (neutraali kanta), 4 = jokseenkin samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä, 6 = en osaa sanoa / ei kokemusta asiasta.

24. Aterioiden hiilihydraattimäärien ja ateriainsuliinin yhteensovittaminen ruokailussa.
1 2 3 4 5 6
a) Koen onnistuvani useimmiten riittävän hyvin aterioiden hiilihydraattimäärien arvioimisessa/laskemisessa ja insuliinin sovittamisessa aterian kokonaishiilihydraattimäärään
b) Hiilihydraattimäärien silmämääräinen arviointi on yleensä riittävän tarkka tapa selvittää aterian kokonaishiilihydraattimäärä ja sen vaatima ateriainsuliiniannos
c) Aterian kokonaishiilihydraattimäärällä ei ole suurta merkitystä verensokeritasapainoni kannalta, koska tärkeintä on saada hiilihydraattimäärä ja insuliiniannos vastamaan toisiaan
d) Niukemmin hiilihydraatteja sisältävillä aterioilla syntyy usein vähemmän haitallisia virheitä hiilihydraattimäärien ja insuliinin tarpeen arvioinnissa, jolloin myös riski liian alhaiseen tai korkeaan verensokeriin usein pienenee
e) Runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ateriat altistavat toisinaan aterian jälkeiselle hypoglykemialle, koska hiilihydraattimäärän mukaan annosteltu pikainsuliini vaikuttaa joskus liian nopeasti suhteessa hiilihydraattien imeytymiseen
f) Runsaasti hiilihydraatteja sisältävät ateriat altistavat toisinaan liian korkeille verensokeriarvoille aterian jälkeen, koska hiilihydraattimärän mukaan annosteltu pikainsuliini vaikuttaa joskus liian hitaasti suhteessa hiilihydraattien imeytymiseen
g) Sopivan ateriainsuliiniannoksen määrittäminen on usein haastavaa, koska ateriainsuliinin tarpeeseen vaikuttavat niin monet tekijät hiilihydraattien lisäksi (mm. aterian muu koostumus, ateriaa edeltävä verensokeri, liikunta, stressi ja vuorokaudenajat)

Kohdassa 25. esitetään erilaisia väittämiä liittyen hiilihydraattien laatuun ja verensokeritasapainon hallintaan. Valitse jokaisen väittämän kohdalla parhaiten kokemuksiasi kuvaava vaihtoehto. 1 = Täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = en samaa enkä eri mieltä (neutraali kanta), 4 = jokseenkin samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä, 6 = en osaa sanoa / ei kokemusta asiasta.

25. Aterioiden hiilihydraattien laatu ja verensokeritasapainon hallinta.
1 2 3 4 5 6
a) Vähäkuituisia/sokeripitoisia nopeasti imeytyviä hiilihydraatteja sisältävät ateriat altistavat herkästi sekä liian alhaiselle että korkealle verensokerille
b) Kuitupitoisilla hiilihydraateilla on selvästi havaittava aterian jälkeisiä verensokeriarvoja tasapainottava vaikutus
c) Alhaisen glykeemisen indeksin (GI) omaavien hiilihydraattien eli hitaasti imeytyvien hiilihydraattien suosiminen on hyvä keino edistää verensokeritasapainoa
d) Verensokeritasapainoni kannalta hiilihydraattien laatuun on tärkeämpää kiinnittää huomiota kuin aterian kokonaishiilihydraattimäärään
e) Verensokeritasapainoni kannalta hiilihydraattien laatuun on hyvä kiinnittää huomiota, mutta ratkaisevampi vaikutus on lopulta aterian kokonaishiilihydraattimäärällä
26. Kuinka tyytyväinen olet sinua terveydenhuollossa hoitaneilta tahoilta saamaasi tietoon/ohjaukseen liittyen hiilihydraatteihin ja verensokeritasapainoon?

PROTEIINIT JA VERENSOKERITASAPAINO

27. Koetko, että aterioiden proteiinimäärät vaikuttavat verensokeriarvoihisi?

Kohdassa 28. esitetään erilaisia väittämiä  proteiinin vaikutuksista verensokeriarvoihin. Valitse jokaisen väittämän kohdalla parhaiten kokemuksiasi kuvaava vaihtoehto. 1 = Täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = en samaa enkä eri mieltä (neutraali kanta), 4 = jokseenkin samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä, 6 = en osaa sanoa / ei kokemusta asiasta.

28. Proteiinin vaikutukset verensokeriarvoihin.
1 2 3 4 5 6
a) Huomaan proteiinin vaikutuksen verensokeriarvoihini yleensä selkeämmin vasta, jos aterian proteiinimäärä on suuri
b) Proteiinipitoiset ruoat kohottavat verensokeria erityisesti viiveellä useamman tunnin kuluttua ateriasta
c) Proteiinipitoiset ruoat voivat joskus ehkäistä aterian jälkeisiä hypoglykemioita, koska proteiinien verensokeria kohottava vaikutus saattaa estää verensokerin liiallisen laskun
d) Mitä vähemmän proteiinia sisältävällä aterialla on hiilihydraatteja, sitä helpommin proteiinin verensokeria kohottava vaikutus on havaittavissa
e) Proteiinin määrän lisäksi myös laadultaan erilaiset proteiinit (esim. lihan, kalan, maitotaloustuotteiden ja palkokasvien proteiinit) tuntuvat joskus vaikuttavan eri tavoin verensokerivasteiden voimakkuuteen
f) Proteiinin itsenäistä vaikutusta verensokeriarvoihin on haastavaa arvioida etenkin sellaisen aterioiden kohdalla, jotka sisältävät paljon myös hiilihydraatteja ja rasvaa (esimerkiksi pizzat, kebabateriat, hampurilaisateriat yms.)
29. Huomioitko koskaan aterioiden proteiinimääriä insuliinin annostelussa?
30. Valitse alla olevista vaihtoehdoista kaikki ne tavat, jotka kuvastavat aterioiden proteiinimäärien huomioimistasi insuliinin annostelussa.
31. Tuodaanko mielestäsi tyypin 1 diabeetikoita hoitavien tahojen toimesta riittävästi esille proteiinien vaikutuksia verensokeritasapainoon?

RASVAT JA VERENSOKERITASAPAINO

32. Koetko, että aterioiden rasvamäärät vaikuttavat verensokeriarvoihisi?

Kohdassa 33. esitetään erilaisia väittämiä rasvan vaikutuksista verensokeriarvoihin. Valitse jokaisen väittämän kohdalla parhaiten kokemuksiasi kuvaava vaihtoehto. 1 = Täysin eri mieltä, 2 = jokseenkin eri mieltä, 3 = en samaa enkä eri mieltä (neutraali kanta), 4 = jokseenkin samaa mieltä, 5 = täysin samaa mieltä, 6 = en osaa sanoa / ei kokemusta asiasta.

33. Rasvan vaikutukset verensokeriarvoihin.
1 2 3 4 5 6
a) Huomaan rasvan vaikutuksen verensokeriarvoihini yleensä selkeämmin vasta, jos aterian rasvamäärä on suuri
b) Runsas rasvan määrä aterialla hidastaa verensokerin nousua ja voi siten lisätä hypoglykemiariskiä aterian jälkeen, jos ateriainsuliinin vaikutus on voimakasta jo aterian aikana tai pian sen jälkeen
c) Rasvapitoiset ruoat kohottavat verensokeria usein viiveellä useamman tunnin kuluttua ateriasta
d) Rasvan määrän lisäksi myös laadultaan erilaiset rasvat (erilaiset eläinrasvat ja kasvirasvat) tuntuvat joskus vaikuttavan eri tavoin verensokerivasteiden voimakkuuteen
e) Jos ateria sisältää sekä runsaasti rasvaa että proteiinia, vaikuttaa tällä olevan toisiaan voimistava vaikutus, jolloin verensokeriarvot nousevat enemmän
f) Rasvan itsenäistä vaikutusta verensokeriarvoihin on haastavaa arvioida, koska monet rasvapitoiset ruoat sisältävät usein myös paljon proteiinia (esim. liharuoat) ja jotkut myös paljon hiilihydraatteja (esim. pizza)
34. Huomioitko koskaan aterioiden rasvamääriä insuliinin annostelussa?
35. Valitse alla olevista vaihtoehdoista kaikki ne tavat, jotka kuvastavat aterioiden rasvamäärien huomioimistasi insuliinin annostelussa.
36. Tuodaanko mielestäsi tyypin 1 diabeetikoita hoitavien tahojen toimesta riittävästi esille rasvojen vaikutuksia verensokeritasapainoon?

KIITOS VASTAUKSISTASI!

Osittainen tallennus

Tietojen lähetys

Järjestelmänä Eduix E-lomake